Leikkaus sekä ennen ja jälkeen kuvia

Leikkausta edeltävä ilta oli kamala, en saanut unta ja kattelin kokoajan kelloa.
Aamulla herätyskello soi klo 5.10, suihkuun ja kaverille puhelua että on varmasti herännyt.

Helposti puettavat vaatteet päälle ja ulos, kaverin kyytiin ja kohti satamaa.

Laivamatka sujui mukavasti kun oli kaveri, väsytti vaan ihan tolkuttomasti.

Tallinnan päässä oltiin puol 10 aikaan ja tultiin ekojen joukossa ulos laivasta.
Terminaalin ulkopuolella mies odotti kyltin kanssa missä oli nimeni sekä 2 muuta nimeä.

Oltiin ensimmäisinä ja jäätiin odottamaan muita, pian muut jo saapuivatkin ja lähdettiin autolle.

Autossa oli kiva jutella muiden kanssa jotka olivat tulossa leikkaukseen ja tultiinkin tosi hyvin juttuun keskenämme.

Sairaalaan saavuimme n. klo 10, minulle oltiin luvattu että pääsen ensimmäisenä leikkaukseen, mutta heti sairaalaan saavuttuamme meille kerrottiin että leikkaussali on varattuna jonka takia joudumme odottamaan.

Huoneisiin päästiin heti ja kaverini sai ruokaa, mutta minä en tietenkään saanut mitään syödä enkä juoda.

Luulin että pääsisin leikkaukseen klo 11-11.30, mutta se venyi toisesta leikkauksesta johtuen.

Ehdin nukkua aika hyvin odotellessa eikä oikeastaan enää jännittänyt.

Jyri kävi piirtelemässä kartat ja juteltiin vielä tulevasta leikkauksesta, pysyttiin suunnitelmissa eli minulle tulisi Mentorin pyöreä HP 350cc osittain lihaksen alle.

Kello taisi olla lähemmäs kahta kun minua tultiin hakemaan, siinä kohtaa tuntui ettei jalat kanna, oksettaa, jännittää, kävely leikkaussaliin tuntui maailman hirveimmältä!
Ovista sisään, tossut pois, tilalle pussit jalkoihin, pussi tukan päälle ja toisesta ovesta sisään leikkaussaliin.

Salissa pyydettiin käymään pöydälle ja nainen veti kaapuni lantioille ja pyysi makaamaan tasolle.
Menin makaamaan ja jännitti niin että kädet ja jalat tärisivät.
Silloin tuli ihan kamala fiilis, mihin olin ryhtymässä?
Onko tämä sen arvoista?
Olenko miettinyt kaiken?
Ymsymsyms???

Siinä kohtaa joku mies laittoi jalkoihini vöitä ja nainen sanoi että kohta pistää kädestä.

Olin niin jännittynyt etten osannut mihinkään sanoa mitään, pian mies sanoikin että voisin alkaa laskea lampaita.
Näin sivusilmällä että yläpuolellani oli joku maski kädessä ja luulin että nukutusaine tulisi sitä kautta, mutta se tulikin piikin kautta käteen.
En tiedä moneen pääsin laskuissa, mutta pian alkoi silmät mennä sikkuraan ja yritin viimeseen asti pitää niitä auki.

Sitten pimeni.

Seuraavaksi heräsin heräämöstä, kellosta ei mitään tietoa.
Oikeaan tissiin sattui ihan saakelisti ja väsytti enemmän kun koskaan ennen.
Valitin kipua ja väsymystä, piikki peppuun ja nukkumaan.
Sitten tultiin uudestaan herättämään (vieläkään ei kellosta tietoa) vieläkin särki ja väsytti, toinen piikki ja vielä unten maille.

Kohta taas heräteltiiin ja sanottiin että oli aika siirtyä omaan huoneeseen.
Nousin kahden hoitajan avustamana, pöyrrytti, jalat eivät meinanneet kantaa, onneksi tarvitsi nousta vaan rullatuoliin.
Sitten kärräiltiin huoneeseen ja matkalla näin kellon, se oli seitsemän!

Mietin jo että onko jotain mennyt vikaan leikkauksessa, muistelin että heräämössä pidettiin 3-4h ja olin ollut siellä n.4h.

Huoneessa kaverini ja hoitaja auttoivat sänkyyn, olin ihan poikki ja halusin vaan nukkua.
Ruoka ei maistunut pariin tuntiin vaikka sitä käytiin useasti kysymässä haluaisinko jo syödä jotain.
En muista paljonko kello oli, mutta jotain 9 kun pyysin ruokaa, sain syötyä vähän leipää ja pari haarukallista ruokaa.
Sitten takaisin nukkumaan.

Illalla otin vielä lääkkeet ennen nukkumaan menoa ja hoitaja jätti myös 2 lääkettä yöksi, yöllä en tarvinnut lääkkeitä vaan otin ne vasta aamulla puol 8 aikaaan.
Sitten hoitaja tuli kysymään menenkö suihkuun ennen vai jälkeen aamupalan, halusin mennä vasta jälkeen että saan vielä nukuttua.

Söin vaan leivän kun ei muu maistunut ja nukuin vielä sen aikaa että hoitaja tuli jo hoputtamaan suihkuun.
Suihkun jälkeen hoitaja laittoi haavateipit ja puettiin liivit päälle,
liivien pukeminen oli TUSKAA!
Piti nostaa kädet ylös että saa ne tiukat liivit päälle, aivan kamalaa.

Jyri kävi myös tarkistamassa minut ja kyseli voinnit ennen kotiutumista.
Kuljettaja tuli koputtelemaan ovelle 12 aikaa ja lähdettiin kohti satamaa.

Vertauksena missä kunnossa itse oli (en pystynyt itse pukea, harjata hiuksia tms vaan kaverini auttoi kaikessa) niin toinen näistä naisista jotka olivat samana päivänä operaatiossa niin hän oli meikannut ja sen näköinen että on elämänsä kunnossa :D
Siinä sen näkee miten erilailla leikkaus voi vaikuttaa!

Koko matka kotiin oli todella paha olo kun en saanut syötyä mitään.
Olin parin pv aikana syönyt 2 leipää ja pari haarukallista ruokaa.
Kotona onneksi sain syötyä lämmintä ruokaa vähän ja heti tuli parempi olo.

Illalla sänkyyn meno oli TUSKAA ja aamullä ylös nousu ihan kamalaa.

Perjantaina vaihdettiin itse haavalaput kun kävin suihkussa ja liivien pois otto ja laitto ovat todella kivuliaita kun pitää käsiä vääntää.
Ajattelinkin hommata edestä avattavat liivit niin ei tartte kärsiä näistä laitoista tämän enempää.

Tissien koko ei ole yhtään niin suuri mitä olin mielikuvissani ajatellut vaan todella hyvä, (joo on toki paljon turvotusta sekä tissit "tötteröt" ja nännit turvonneet, mutta voin jo kuvitella millaiset tulee kun laskeutuu ja turvotus laskee :)

Kaiken kaikkiaan hyvä kokemus, vielä en voi sanoa että onneksi lähdin sillä tissit vielä sen verran kipeät, mutta uskon vahvasti että parissa päivässä-viikossa tämäkin helpottaa ja voin liittyä niiden onnellisten joukkoon jotka voivat sanoa että oli hyvä päätös ;)

Ainakin voin sanoa että vihdoin mulla on tissit mitä oon halunnut!

Tässä vielä ennen (1pv ennen leikkausta)

ja jälkeen kuvat (2pv leikkauksen jälkeen)






























Unohdin ottaa arvista kuvia, mutta yritän tänään muistaa suihkun yhteydessä ottaa niin pääsee niitäkin sitten vertaamaan miten ne paranee :)